Jos 10

Haa. Muistinpas päivittää maanantaina.

osa 1
osa 9

”Miksi muka huolisin apuasi? Että voisit pettää minut matkan varrella ja viedä kruunun kallisarvoiselle Joosuallesi?” Tosca oli niin raivoissaan, että Seldenin oli aivan mahdotonta saada hänet kuuntelemaan. ”Olisi pitänyt antaa sinun pudota”, hän tiuskaisi marssiessaan yksin matkaan.
Tosca lähti linnaa kohti teitä pitkin, Selden linnuntietä. Missä tahansa toisessa tilanteessa olisi tasaista tietä kulkeva ehtinyt perille ennen kuin pusikoissa rämpivä, mutta ei tällä kertaa. Ensinnäkin Eddan tiet mutkittelivat aika lailla. Toiseksi Selden oli todella kokenut kulkija ja hänellä oli poikkeuksellinen suuntavaisto. Niinpä Selden todellakin lähestyi linnaa suorinta mahdollista reittiä ja ehti perille ennen Toscaa, jonka tie oli tasaisempi, mutta myös huomattavasti pidempi. Ferdinand tuli ensimmäisenä Seldeniä vastaan, tietysti uteliaana kuulemaan, oliko kruunu löytynyt. Selden kertoi huonot uutiset, laski laukkunsa ja lähti etsimään Joosuaa kertoakseen tällekin kuinka oli käynyt.

Jos laukut olisivatkin menneet sekaisin – nehän olivat samanlaiset – ja kruunu olisi päätynyt Seldenille, kalahdus laukun osuessa lattiaan olisi paljastanut sen sisältävän muutakin kuin tavanomaiset matkavarusteet. Selden olisi tajunnut tapahtuneen virheen samalla hetkellä, kun Ferdinand olisi tehnyt omat päätelmänsä kalahduksen syystä. Ferdinand olisi napannut laukun ja löytänyt kruunun. Hän olisi syyttänyt Seldeniä petoksesta, sanonut vievänsä kruunun Joosualle itse ja paljastavansa Seldenin juonet tällekin. Selden, joka alusta alkaen oli tajunnut Ferdinandin tietävän vaikeuksia, ei olisi uskonut sanaakaan. Hän olisi vielä voinut luottaa siihen, että Joosua menettelisi oikein ja jättäisi kruunun tuhoamatta, mutta Ferdinandiin ei voinut luottaa pätkääkään. Selden olisi yrittänyt saada kruunun takaisin.
  Vaikka Selden ei kantanut asetta hän osasi varsin hyvin käyttää sellaista, eikä linnassa, jossa miekat ja kirveet olivat osa sisustusta aseettomuus ollut kovin suuri ongelma. Selden ja Ferdinand olisivat päätyneet kamppailemaan kruunusta miekoin, Selden vahingoittuneen olkapäänsä vuoksi alakynnessä. Tällä välin laukkujen vaihtumisen huomannut Tosca olisi kiirehtinyt linnaan, ehtiäkseen saada kruunun takaisin ennen kuin se päätyisi Joosualle. Montmorency olisi tupsahtanut paikalle mekkalan kutsumana. Niin sekä Tosca että Montmorency olisivat tulleet juuri sillä hetkellä, kun Ferdinand olisi survaissut tikarinsa Seldenin kylkiluiden väliin. Tosca olisi parkaissut tahattomasti ja siten paljastanut Ferdinandille olevansa paikalla. Ferdinand ei olisi tiennyt Toscan olevan kruunun perässä, mutta Tosca olisi todistanut ikävästi päättynyttä taistelua ja hänestä olisi sen vuoksi täytynyt päästä eroon.
  Montmorency ei olisi omalta paikaltaan voinut nähdä mitä Seldenille tapahtui. Hän olisi nähnyt vain kuinka Selden vajosi lattialle ja olettanut hänen sairastuneen. Ei Ferdinand eikä Tosca – kumpikin keskittyneenä iskemään miekkaa toisen lävitse – olisi huomannut, kuinka Montmorency olisi yrittänyt herätellä Seldeniä. Kumpikaan ei olisi huomannut, kuinka Montmorency olisi nostanut lattialle pudonneen kruunun. Montmorency ei ollut älykäs, mutta hän oli saanut hyvän kasvatuksen ja tuohon kasvatukseen kiltteys kuului olennaisesti. Varsinkin kiltteys tyttöjä kohtaan. Montmorency olisi tajunnut, ettei Ferdinand aikonut kohdella Toscaa kiltisti ja Tosca, vaikkakin housuihin pukeutunut, oli selvästi tyttö. Montmorency olisi halunnut jonkun kieltävän Ferdinandia kiusaamasta tyttöjä. Äiti olisi ollut siihen hommaan paras, mutta äiti oli jäänyt kotiin Montmorencyn lähtiessä seikkailemaan ja niin hänen mieleensä olisi muistunut puutarhassa seisova prinsessa, jonka kuulemma sai herätettyä henkiin kruunun avulla. Siinähän Motmorencylla olisi kruunukin ollut sopivasti saatavilla.
  Montmorency olisi köpötellyt kruunu mukanaan puutarhaan ja laskenut kruunun kunnioittavasti prinsessan päähän. Prinsessa olisi herännyt pitkästä unestaan ja ensinnä nähnyt onnettoman Montmorencyn pyytämässä apua ystävälleen ja hämmentynyt prinsessa olisi antanut miehen johdattaa hänet muiden luokse. Seldeniä kärsimättömästi palaavaksi odottava Joosuakin olisi harhaillut taistelukentälle ja löytänyt yhä keskenään kamppailevan Toscan ja Ferdinandin sekä lattialla lojuvan Seldenin vierellään Ferdinandille kuuluva tikari. Kun ei Ferdinand miekkailun tuoksinassa ennättänyt mitään selitellä, ei Joosualla ollut epäilystäkään tapahtumien kulusta.
  Tullessaan paikalle Montmorencyn perässä prinsessa olisi nähnyt raivostuneen Joosuan ahdistaneen Ferdinandin nurkkaan, Toscan istuvan lattialla lievästi haavoittuneena mutta elossa ja Seldenin lojuvan verilammikossa. Vaistomaisesti prinsessa Vega olisi ottanut takaisin vallan joka hänelle lain mukaan kuului ja komentanut vartijat paikalle. Ferdinand ja Joosua olisi kumpikin pidätetty, Tosca viety välskärin hoiviin ja Selden… No, hän olisi saanut aikanaan vaatimattomat, mutta kauniit hautajaiset. Prinsessan pelastanut Montmorency olisi noussut valtakunnassa kunnioitettavaan asemaan ja kiitollisuuden osoituksena prinsessa olisi järjestänyt Montmorencyn äidinkin linnaan mukavia vanhuudenpäiviä viettämään. Vammoistaan toipunut Tosca olisi puhunut prinsessalle Joosuan puolesta muistaessaan sekä sen miten Selden oli ystävästään puhunut että miten Joosua itse oli loppujen lopuksi tullut Toscan avuksi Ferdinandia vastaan. Joosua olisi saanut vapautensa lisäksi laiskalle luonteelleen sopivaa työtä linnasta ja Ferdinand olisi lähetetty matkoihinsa ilman rahaa tai aseistusta. Eddan kansa olisi ollut tyytyväinen saatuaan jälleen oikeudenmukaisen ja lainmukaisen hallitsijan ja tavallinen kansahan se loppujen lopuksi tärkein onkin. Mutta eipä tapahtunut mitään tästäkään, sillä Tosca piti kyllä huolen, ettei kruunu poistunut hänen hallustaan.

osa 11