Jos 1

…Ja niin, urheiden ystäviensä avulla sikopaimen päihitti häijyn jättiläisen. Tyranniasta vapautunut kansa riemuitsi ja otti pelastajansa vastaan suureellisin juhlamenoin. Laiskurista sankariksi muuttunut sikopaimen nousi nyt vuorostaan valtaistuimelle hallitakseen Eddan kansaa aina ja ikuisesti.

The End 

Ikuisesti on yhtä kuin kolme päivää, eikö vain?

Onni suosii rohkeaa, sanotaan, mutta ilmeisesti se toisinaan suosii myös laiskoja. Ainakin vähän aikaa. Joosua oli ollut varmaankin kehnoin sikopaimen ikinä ja hän oli tiennyt sen itsekin. Hän oli inhonnut elämäänsä. Ei hän tuolloin ollut varsinaisesti köyhä – kyllä sikopaimenena toimeen tuli – eikä hänen työnsä ollut ollenkaan rankimmasta päästä, mutta Joosualle keskiveto elämä oli ollut kamalinta maailmassa. Niinpä hän oli tehnyt palveluksen possuille, joita oli ollut liian laiska hoitamaan ja jättänyt ne serkulleen lähtien itse seikkailemaan. Seikkaileminenkin oli kyllä ollut vähän turhan rankkaa Joosuan makuun, mutta seikkailemalla saattoi saada jotain parempaa ja niin hän oli jatkanut sinnikkäästi, kunnes onni oli lopulta puuttunut asiaan. Ensin oli onnenkantamoinen tuonut hänen tielleen Montmorencyn, joka oli kouluttamaton, mutta perusteellisesti kasvatettu.

Montmorencyn mielestä Joosua oli ollut maailman viisain mies ja koska itse oli yksinkertaisen puoleinen, hän oli iloiten lähtenyt Joosuan matkaan. Montmorency oli huolehtinut kaikista elämään kuuluvista pikkuaskareista Joosuan puolesta ja Joosua oli auttanut Montmorencya tilanteissa, jotka vaativat pitkiä sanoja ja kykyä ajatella. Toinen onnenpotku oli tutustuttanut Joosuan Ferdinandiin, joka oli älykäs ja rohkea – oikeastaan vähän häikäilemätönkin. Ferdinand oli kuitenkin todella hyvää matkaseuraa seikkailijalle, joka ei ollut ihan niin peloton kuin olisi tahtonut olla. Laiska Joosua, tyhmä Montmorency ja rohkea Ferdinand eivät kuitenkaan olisi pysyneet yhdessä kauankaan, elleivät olisi törmänneet Seldeniin. Selden oli auttanut Montmorencya askareissa, joiden määrä oli lisääntynyt hänelle vähän liian suureksi kulkijajoukon kasvettua. Selden oli pitänyt äkkipikaisen Ferdinandin poissa vaikeuksista. Ja Selden oli valanut Joosuaan uskoa silloin, kun hän oli alkanut epäillä, että sioista olisi sittenkin helpompi selviytyä kuin seikkailuista. Lopulta oli onni tuonut Joosuan Eddaan, jota oli seitsemän vuotta hallinnut häijy jättiläinen. Ystäviensä avulla Joosua oli voittanut jättiläisen ja noussut itse Eddan valtaistuimelle.

Tervetuloa

Kirjoituksia pöytälaatikon tietokoneen uumenista.

Uusi pätkä joka maanantai.
(tai tiistai)

Tällä hetkellä menossa:

Ellakors
Amaranthe

 Loppuneet:

Jos
Velho
Piika ja prinssi
Ilkeä prinsessa
Hömpän viemää
Prinssi ja merihaltia

Lookinen

Kirjoitan tarinoita (roskaa) ja laitan niitä blogiin (lookiin), jotta minun ei tarvitse pommittaa Hn sähköpostia, kun haluan palautetta. (Minulla on looki ihan vain sinun kiusaksesi H, eikö ole kivaa?) Ensimmäinen roskalookini, saippuasarjalleni omistettu ’Hömpän viemää’ jumittui hyvin pitkäksi aikaa, kun hömppä ei enää vienyt ja tuon pitkän jämähdyksen aikana aloin miettiä lookia, jossa olisi muutakin. (Pelkkä saippuasarjablogi ei oikeastaan vähentänyt sähköpostipommituksen tarvetta paljonkaan.) Joten tässä tämä on.

Jos eksyit tänne tuon edellä mainitun Hömpän kautta, minulla on hyviä ja huonoja uutisia. Poistan Hömpän viemää – blogin kokonaan jossain välissä (hyvät uutiset). Ja Hömpän koko ensimmäinen kausi siirtyy tänne osa kerrallaan (huonot uutiset, vai pitäisikö sen olla toisin päin?).

Homman nimi: 

Uusi tarinanpätkä joka kuukauden 8. ja 23. päivä maanantai. Toistaiseksi.

Oikeastaan kaikki kirjoitukset tulevat olemaan versioita joista puuttuu noin 42 000 muokkaus- ja korjauskertaa ennen kuin olisin niihin itse edes jossain määrin tyytyväinen, joten tulossa on paljon virheitä.

Tarinoiden on tarkoitus olla vain ja ainoastaan ajanvietettä. Jos niistä sattuu löytymään jotain syvällistä, kantaaottavaa tai ylipäänsä järkevää, se on puhdas vahinko. Tarinat sijoittuvat jonnekin rinnakkaismaailmaan, jossa minun ei tarvitse osata maantietoa ja ihmiset ovat keskimäärin vähemmän kamalia toisiaan kohtaan kuin oikeassa maailmassa. Tarinoiden loppuratkaisuja tänne ei tule kuin ehkä joskus poikkeustapauksissa. (Mutta annan vinkin: ne kaikki päättyvät onnettomasti.)

Saa antaa rakentavaa palautetta ja marista kirjoitusvihreistä, mutta lyttyyn haukkumisen osaan hoitaa itsekin, kiitos vain. Jos et pidä roskastani, älä tule tänne. En pakota ketään. Paitsi Hn. Anteeksi H. Sinä saat haukkua, jos haluat. Vuh.

Eli, ensimmäinen pätkä roskaa tänään ja seuraava sitten 8.7. edellyttäen, etten siihen mennessä ehdi unohtaa tämän projektin olemassaoloa.