Harkitsin lopettavani lookisen tauon viikon etuajassa, mutta ei sitten, koska flunssa.
Lookinen palaa siis suunnitellusti ensi maanantaina Ellakorsin merkeissä.
Eihän se jäänyt jännään kohtaan? Hah, mikä tyhmä kysymys, ei voi jäädä jännään kohtaan ellei jänniä kohtia ole ainuttakaan.
Kuitenkin...
Kartoitin roskan määrän ja yritin keksiä missä tahdissa niitä ängen tänne ja tällä hetkellä lopputulos on:
Roskaa on vähän, joten laitetaan nyt toistaiseksi vain joka toinen viikko.
Toistaiseksi = kunnes seuraavan kerran hermostun tähän pelleilyyn.
Ja kun nyt täällä ollaan, tässä vielä pieni pätkä, jonka löysin hylättyjen kansiosta:
Sinistren neljäskymmenestoinen kuningas, Basile IX, tunnettiin myös lisänimellä sietämätön, koska hänellä oli suorastaan ilmiömäinen kyky suistaa neuvonantajansa raiteiltaan. Tämä ei kylläkään ollut täysin hänen omaa ansiotaan, sillä tuohon aikaan neuvonantajan virka oli huomattavasti kuninkaan virkaa pitkäikäisempi ja niinpä lähestulkoon kaikki hänen neuvonantajansa olivat toimineet tehtävässään jo Basile VIII:n sekä Basile VII:n, muutamat jopa Leroy III:n aikana. Näiden kolmen käsitys hallitsemisesta oli ollut nimen rustaaminen muutamaan paperiin silloin, kun sää ehdottomasti esti menemästä ulos saattamaan jonkin kookkaan eläinlajin muutaman yksilön verran lähemmäs sukupuuttoa. Neuvonantajien pääasiallinen tehtävä oli ollut tehdä kyseiset asiakirjat, toimittaa ne allekirjoitettavaksi ja sitten huolehtia että väki teki niin kuin niissä käskettiin tehdä. Basile VII tosin oli joskus kokeillut myös ajatteluksi kutsuttua toimintaa ja käyttänyt neuvonantajia puhumaan roskaa sillä aikaa kun hän itse päätti kuinka menetellä käsillä olevan asian suhteen. Asiat olivat olleet hyvällä mallilla ja sitten Basile IX oli noussut valtaistuimelle. Hän kysyi neuvoja. Hän kuunteli neuvoja. Hän saattoi jopa noudattaa niitä. Ja hän luki joka ikisen paperin ennen kuin allekirjoitti ne ja saattoi jopa esittää kysymyksiä niistä. Ja mikä pahinta, Basile IX tarkisti henkilökohtaisesti että asiat sujuivat niin kuin piti. Neuvonantajaparat eivät olleet tottuneet moiseen. He eivät halunneet tottua moiseen. Heistä asiat olivat sujuneet mainiosti, kun he itse tekivät tarvittavat päätökset ja hyväksyttivät ne sitten kuninkaalla, joka allekirjoitti kaiken lukematta mitään – paitsi tietenkin Basile VII:n aikana, jolloin he puhuivat lämpimikseen kuninkaan kuuntelematta sanaakaan ja tulkitsivat sitten tämän päätökset parhaaksi katsomallaan tavalla. Basile IX suhtautui myös suorastaan hävyttömän välinpitämättömästi eräisiin pikkuseikkoihin, kuten avioliittoon ja suvun jatkamiseen. Näissä asioissa hänellä ei toiminut joko kuulo tai ymmärrys. Monta kertaa hänelle vihjaistiin jonkin läheisen maan hallitsijan tyttären tulleen naimaikään eikä hän muuta tehnyt kuin tiedusteli pitäisikö neitoselle lähettää syntymäpäiväonnittelut. Lopulta hän meni naimisiin aivan tavallisen aatelisnaisen kanssa, saatuaan jostain sellaisen merkillisen ajatuksen että avioliitossa oli kyse ihmisten, ei maiden välisistä suhteista. Eräs neuvonantajista joutui turvautumaan itse neuvoa-antaviin, kun hän oli ilmaissut paheksuntansa niin epäsuhtaisesta liitosta ja saanut vastaukseksi iloisesti lausutun ”mutta hänhän on kuninkaallinen sitten, kun hän on naimisissa kanssani eikö vain? Jolloin olen naimisissa kuninkaallisen kanssa eikä liitossa ole mitään epäsuhtaista.” Neuvonantajat eivät mitenkään pystyneet estämään avioliittoa, joten he tyytyivät paheksumaan sitä.
En osaa sanoa mitä tämä hylättyjen joukossa teki, koska se on jokseenkin yhtä tasokas kuin kaikki muukin täällä. Eli täyttä sontaa.
