osa 1a
osa 13a
Toukokuu 1887
Kuten oli luvannut, herra Qayin otti hoitaakseen kapteenin velvollisuudet kunnes Ellakors oli palannut Bagatelleen. Hänen ja kapteeni Rothin välinen sopimus oli päättynyt kapteenin kuollessa, joten Kalligeneiassa aeriaalin ja ASS Ellakorsin tiet erkanivat. ETM:n viranomaisille tämä oli onni onnettomuudessa. Niin traaginen kuin kapteeni Rothin menetys olikin, ainakaan heidän ei enää tarvinnut miettiä mitä tehdä palkkalistoilta löytyvälle epäviralliselle neuvonantajalle. Kunhan herra Qayinin palkkaamisen mahdollistanut lain koukero oli saatu pikapikaa suoristettua, oli aika miettiä kapteeni Rothille seuraajaa.
Eräs ilmiselvä vaihtoehto Ellakorsin uudeksi kapteeniksi oli kapteeni Storm, joka ennen ylennystään oli ollut Ellakorsin yliperämies usean vuoden ajan. Hän oli pärjännyt erinomaisesti ASS Illyrian kapteenina, mutta se ei vielä tehnyt hänestä pätevää Ellakorsin johtoon. Ellakors oli poikkeustapaus. ETM:n ylpeyden komentajalta edellytettiin tietynlaista arvovaltaa ja Ellakorsin miehistön kanssa pärjäämiseen tarvittiin jotain aivan muuta. Syystä, joka oli jäänyt arvoitukseksi, ETM:n ylpeys tuntui keräävän kantensa alle laivaston oudoimmat linnut.
Toinen selvä ehdokas Rothin korvaajaksi oli komentaja Walsh, jolla tavallaan oli kaikki edellytykset kapteeniksi ja toisaalta taas… Ei ollut aivan selvää oliko Walsh välttänyt ylennyksen kapteeniksi kaikki nämä vuodet, koska ei tahtonut sitä, vai koska ETM pelkäsi sitä hänelle antaa. Kapteenit kuitenkin toimivat myös ETM:n edustajina ja ajatus Walshista ETM:n edustajana kylmäsi selkäpiitä. Kaikki ETM:n silmäätekevät olivat oppineet tyhjänpäiväisen rupattelun tärkeyden varsin pien sen jälkeen, kun Walsh ensi kertaa oli päätynyt heidän iltamiensa vieraslistalle. Kukaan ei tahtonut toistamiseen tehdä sitä virhettä, että ilmaisisi mielipiteensä jostain asiasta, josta komentaja Walshilla saattaisi olla jotain sanottavaa. Maailmalla oli taipumusta kääntyä päälaelleen, kun Walshilla oli jotain sanottavaa.